Harkkoihin läksin suoraan töistä tai oikeestaan suoraan Siljalta, kun kävin niskaani/hartioitani hoidattamassa. Ja se olikin tarpeeseen. Parin viikon päästä igen. Olin taas liian kauan vitkutellut, kai sitä Joonastakin joskus vois uskoa, mutta miehän hoidatan itteeni vasta sit ku on tarpeeksi hankala olo..

Vertti ei siis ehtiny tekemään mitään, kun just tasaksi ehdittiin. Elmo teki simppeliä pätkää ja kontaktit oli erityisesti reenissä. Jos Elmon haluaa juoksuttaa kontaktit läpi, se pitää viedä _nenästä_ , ei riitä käsi alas osoitus! Eli on juostava, nyt toimi hyvin. katotaan miten jatkossa toimii..ja miten toimitaan. Tehtiin myös helppoa hyppysuoraa, ja välilä Elmo kiitikin tosi hyvin, välillä passaili askeliaan, mikä on ymmärrettävää. Ressukka joutunu jo useamman vuoden passailemaan, ni eihän sitä hetkessä sitä korvien väliä muuteta. Sit tehtiin keinua yhden hypyn takaa, koska viikonloppuna himmaili miusta aivan liikaa. Nyt meni paremmin.

Jonttu kokeili Morrista, ja Moo kokeili Joonasta, meinaan luisti kontakteilta läpi. Ei siis loikkinut, hidasti kyllä, mutta luisui läpi. Joonas totesikin, että Moo on niiiin miun poika: kuuliainen mamman poika. ;) Kulki miun kanssa hyvin (myös kontaktit), tosin olikin helppoa, itseluottamuksen lisäämistä! Myös keppejä itsenäisesti loppuun, eikä jättäny kesken kertaakaan, vau. Ja palkka Jontun vahtimalta kulholta. Myös keinua hypyn takaa, jotta vauhti säilyy siinäkin.

Hyvät treenit, vaikka itse olikin aivan väsynyt. Onneksi on kohta pitkä viikonloppu. Nyt nukkumaan.